Huhtikuun hankintoja

Levy-Eskoilla käynti kannatti tälläkin kertaa - näinköhän laatuvinyylejä alkaisi taas kevään tullen liikkua enemmän! Tällä kertaa sinne oli tullut mm. aika hieno erä minulle melko tuntematonta elektromusiikkia - siis hieno erä ainakin levyjen kansien ja kuntojen perusteella!

Loppujen lopuksi en näistä elektrolevyistä ostanut yhtään. Mieleeni jäi, että esimerkiksi islantilaisia levyjä oli useita, ja niistä olisi voinut löytyä helmiäkin. No, ainakin yksi yllätyshelmi oli tullut samassa satsissa, vaikka ei elektroa olekaan. Bändistä en mitään aiemmin tiennyt, mutta nyt onneksi tiedän.

Tämä yhdysvaltalainen Low-yhtye on ehtinyt tehdä jo 10 levyä ja minä kuulin siitä vasta nyt – missä umpiossa mahdan olla elänyt? Musiikkiaan luonnehditaan minimalistiseksi dream popiksi, slowcoreksi ja vaikka miksi. Olkoon vaikka niin. Hankkimani bändin viimeisin levy on nimeltään Drums and Guns ja se on julkaistu vuonna 2007. Levy kertoo kuulemma Irakin sodan tunnelmista, mutta ei se ainakaan minua ole mitenkään haitannut – musiikki on samalla voimakasta ja kaunista. Kun Low:n kolmesta jäsenestä 2 laulaa (naisrumpali on toinen solisteista) ja joukossa on myös instrumentaaleja, on levyllä sopivasti vaihtelua. Musiikki vie mukanaan, suosittelen!

Uutena tuttavuutena minulle tuli myös ruotsalainen Dungen-yhtye ja sen mielenkiintoinen tuplavinyyli Ta Det Lugnt – hyvä neuvo muuten! Tästäkin levystä kuuluu kiitos Tapanille, jolla on ilmeisesti jopa minua monipuolisempi musiikkimaku ja –tietämys. Onneksi on näin, sillä minä en toisaalta olekaan levykaupan omistaja.

Dungen lienee monelle tuttu, se on käynyt Suomessa keikallakin parisen kertaa, viimeksi Tavastialla muutamia kuukausia sitten. Sen musiikissa on mukava häivähdys 60- ja 70-lukujen psykedeliaa nykypäivään tuotuna ja tietenkin ruotsin kielellä laulettuna. Bändi on perustettu vuonna 1999 ja ”Ta Det Lugnt” on bändin kolmas levy vuodelta 2004.

Viime vuoden lopulla bändilta ilmestyi neljäs levy. Sen nimi ei ole yhtä hyvä kuin edellisen, tämän nimi on ”4”… hoh hoijaa. Toivottavasti musiikki on kuitenkin samaa luokkaa, eiköhän sekin ole hankittava, sillä käsittääkseni se on julkaistu myös vinyyliversiona, kuten tuon tyylin musiikin tulisi aina ollakin!

Mansikkana kermakakun päällä Dungen ymmärtää huumorin päälle. Tai ainakin minua huvitti levyjen keskiöt, jotka on kuin kunnianosoitus Spiral Vertigolle! Spiral Vertigo rules forever!